Musikaaliset eläimet

Monet lemmikkien omistajat ovat huomanneet, että laulaessaan tai soittaessaan jotain instrumenttia koira alkaa ulvoa mukana – koirien lauluista on monia hauskoja videoita myös netissä. Osa lemmikeistä tuntuu olevan herkempiä yhtymään lauluun; niille käy esim. mikä tahansa soitin tai laulu, osa syttyy vain silloin, kun on kyse jostain tietyntyyppisestä musiikista tai soittimesta – tai vain silloin, kun koiran omistaja itse laulaa.

Miksi lemmikkimme käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät kuullessaan tietynlaista musiikkia tai omistajan laulamista? Siihen ei varmasti koskaan saada täysin varmaa vastausta, mutta lemmikinomistajan kannattaa käydä ostoksilla https://www.zoo.fi/ -verkkokaupassa ja saatat löytää juuri sinun lemmikillesi sopivaa musisointilelun. Vaikka leluilla leikkiminen ei omistajan tietämystä lemmikin musikaalisuudesta lisäisikään, niin varmaa on, että ainakin se tuottaa iloa ja hauskuutta kummallekin osapuolelle!

Ovatko eläimet musikaalisia, vai onko reagoinnissa ääniin kyse jostain aivan muusta?

Kaikki koirien kanssa tekemisissä olleet tietävät varmasti koirien “vinkulelut”. Onko niiden äänissä kyse musiikista vai jostain muusta? Kuuleeko koira vinkulelua purressaan musiikkia vai saaliseläimen vinkumista – vai kenties toisen koiran vikinää leikin tiimellyksessä? Niin tai näin, kaikki koirat tuntuvat rakastavan vinkuleluja, joiden monipuoliseen tarjontaan voi tutustua vaikka https://www.zoo.fi/ -sivustolla.

Kissojen lelut ovat useammin äänimaailmaltaan “kilikello”-tyylisiä… kertooko se, että kissa on vähemmän musikaalinen kuin koira, ja niiden leluissa ääni on vain huomionherättämiseksi? Lemmikinomistajat itse tietenkin tahtovat ajatella, että oma rakas lemmikki nauttii samasta musiikista, mistä itsekin nautimme, mutta millaisesta musiikista alkaa kyyhkyslakassa kuhista? Mitkä soinnut saavat simpanssin jammaamaan? Onko valaiden laulu laulua ensinkään?

Olet ehkä huomannut, että joillain lintulajeilla on hyvinkin monipuolinen valikoima ääniä niiden lajityypillisessä laulannassa, ja ne saattavat oppia erilaisia säveliä ulkoa. Satakieli, pelkkä nimikin jo kertoo jotain sen laulusta. Monipuolisen äänivalikoiman omaavia lintuja löytyy Suomen luonnossa muitakin, esim. mustarastas ja punarinta, jotka ovat yleisiä lintuja myös pihapiirissämme. Osa linnuista matkii kuulemiaan ääniä, tunnetuimpia lienee papukaijat, mutta myös osa kotoisista varislinnuista osaa matkia erilaisia ääniä.

Jotain lintujen musikaalisuudesta kertonee se, että lemmikkilintujen aktivointiin on olemassa jopa musiikkia tuottavia leluja esim. https://www.zoo.fi/ -verkkokaupassa, mutta ymmärtävätkö ne todellisuudessa jotain musiikista, vai pitävätkö ne vain erikoisista äänistä? Erottavatko ne eri kappaleita toisistaan? Pitävätkö ne jostain musiikista enemmän, kuin toisesta, vai onko kaikki vain sidoksissa lajityypilliseen ääntelyyn?

Ryhävalaiden laulu

Usein ajatellaan, että kädelliset ja varsinkin ihmisapinat ovat eläinmaailman välkkyjä niin tunne- kuin älypuolellakin; ovathan ne hyvin ihmisen kaltaisia otuksia. Musiikin suhteen kuitenkin valaat, niin kaukana kuin ne ulkonäöllisesti meistä ovatkin, tuntuvat olevan erittäin kehittyneitä. Jo kauan aikaa sitten on pistetty merkille ryhävalaiden laulu. Sitä veden alla nauhoitettaessa on havaittu, että valaat kehittävät säkeistä teemoja, joita sitten yhdistelevät. Nämä teemat ovat jopa loppusoinnullisia, ja ne voivat muodostaa tunteja kestäviä “sinfonioita”. Onpa valaan todistettu laulavan jopa 21 tuntia kestävää laulua – se vetää vertoja jo suuremmillekin ihmisten luomille musiikkikokonaisuuksille. Valaiden ja lintujen tavoin myös hylkeet ja mursut tuottavat laulua, ja voivat oppia erilaisia kappaleita.

Ovatko eläimet valikoivia musiikin suhteen?

Ihmisten tuottaman musiikin vaikutusta eläimiin on selvitetty, ja teknoa tai rockmusiikkia enemmän ainakin apinoita näytti miellyttävän rauhallinen ja/tai klassinen musiikki tai kehtolaulut. Tutkimuksen perusteella tämä johtuu kuitenkin ennemminkin rauhallisemmasta temposta kuin itse musiikista – eli tutkimuksen kohteena oleville apinoille näytti teknokin kelpaavan, kunhan sitä soitettiin tarpeeksi hitaasti. Tämän perusteella voisi siis sanoa, että eläimistä ainakin apinat ovat musiikin suhteen kaikkiruokaisia.