Klassinen musiikki ulottuu satojen vuosien päähän

Kun adjektiivia “klassinen” käytetään kuvaamaan musiikkityyliä, viitataan sillä yleensä tiettyyn musiikkilajiin jazzin, rockin, popin, bluesin ja muiden musiikkityylien rinnalla. Klassisella musiikilla tarkoitetaan nykypäivänä satojen vuosien aikana kehittynyttä musiikkisuuntausta sisältäen hyvin monenlaisia alalajeja ja säveltäjiä Palestrinasta Stravinskyyn ja nykypäivän säveltäjiin. Vaikka klassisella aikakaudella viitataan siihen ajankohtaan, jolloin voimissaan olivat Haydn, Beethoven ja Mozart, voi klassinen musiikki aivan yhtä hyvin tarkoittaa tänäkin päivänä luotavaa musiikkia. On toki syytä huomioida, että nykyisin syntyvät klassisen musiikin teokset ovat hyvin erilaisia verrattuna siihen, mitä ne olivat satoja vuosia sitten.

Mitä on klassinen musiikki?

Mitä klassinen musiikki sitten on? Jonkun mieleen saattaa ensimmäisenä nousta sana “hissimusiikki”. Onko se viulujensoittoa ja oboen rytmejä? Tarkoittaako se konserttitalossa soitettavaa monikymmenpäisen orkesterin esitystä, jota ohjaa kapellimestari? Vai onko se kenties paljon syvällisempää kuin tyypillisesti kuvaillaan? Klassinen musiikki on varsin hankala musiikin tyylilaji määrittää. Etenkin keskivertoa vähemmän musiikista tietävän korvaan klassinen musiikki voi hyvin kuulostaa kaikelta siltä musiikilta, mitä soitettiin ennen kuin jazz tuli sekoittamaan pakkaa. Osittain se onkin totta, sillä klassinen musiikki pitää sisällään monia eri musiikillisia suuntauksia, jotka ovat kehittyneet yli 700 vuoden ajan.

Klassinen musiikki voidaan jakaa tyylillisten erojen perusteella kuuteen ajanjaksoon. Ne jakautuvat seuraavasti:

• Ennen 1400-lukua: Keskiaikainen musiikki, jolle ovat tyypillisiä useimmiten uskonnolliset gregoriaaniset laulut.
• 1400 – 1600: Renessanssimusiikki, jossa esiintyy maallisempia piirteitä ja taiteellisia elementtejä
• 1600 – 1750: Barokkimusiikki, joka tunnetaan erityisesti monimutkaisesta ornamentiikastaan
• 1750 – 1820: Klassinen musiikki, joka kompensoi barokin koristeellisuutta tuomalla tasapainoa ja rakennetta musiikkiin. Klassisessa musiikissa kuten myös barokkimusiikissa käytetään orkesteria, joka saa aikaan uskomattoman äänen. Barokkimusiikin ja klassisen musiikin suurin ero piilee siinä, että barokkimusiikki on varsin raskasta siinä missä klassinen musiikki on ilmavan kepeää.
• 1820 – 1900: Romanttinen musiikki, jonka tunnusmerkkejä ovat suuri tunteellisuus ja eläytyvyys.
• 1900-luvulta eteenpäin: Yllämainittuja sekoitettuna sekä elementtejä uusista tyylisuunnista sekoitettuna klassiseen musiikkiin.

Klassisen musiikin tunnetuimpia nimiä

Klassisesta musiikista jokainen löytää varmasti tuttuja sävelmiä ja nimiä. Monella syttyykin kipinä klassisen musiikin kuuntelemiseen melkein puolivahingossa jonkun elokuvan tai mainoksen näkemisen myötä. Moni tunnustaa pitävänsä Vivaldin Neljästä Vuodenajasta, joka onkin yksi tutuimmista klassisen musiikin teoksista. Tällöin voi kokeilla laajentaa musiikkimakuaan kuuntelemalla muutamia italialaisia uudemman polven klassisen musiikin teoksia esimerkiksi Johann Sebastian Bachilta, Handelilta tai Domenico Scarlattilta. Jotakuta saattaa miellyttää suureellisempi täyden sinfonian orkesterimusiikki, jolloin varteenotettavia säveltäjiä voisivat olla esimerkiksi Strauss tai Tchaikovsky. Jos soitinten upea yhteensovittaminen kuulostaa korviin sulosoinnuilta, kannattaa kuunnella Lisztin ja Paganinin kaltaisten säveltäjien upeita teoksia. Hieman hillitymmän, selkeämmän ja perinteisemmän klassisen musiikin tyylin tunnetuimpiin edustajiin kuuluvat kamarimusiikistaan tunnetut Haydn ja Mozart.

Tunnemme klassista musiikkia paremmin kuin arvaammekaan

Vaikka kovinkaan moni ei ilmoita musiikkimakua tiedustellessa klassista musiikkia lempimusiikikseen, on klassisella musiikilla myös vannoutunut kuulijakuntansa. Klassinen musiikki on meille jokaiselle tutumpaa kuin aluksi voisimme edes kuvitella, sillä olemme nykyään suorastaan klassisen musiikin ympäröiminä. Se soi taustalla niin ravintoloissa, ruokakaupoissa kuin hisseissäkin, sekä hyvin usein myös televisio- ja radiomainoksissa. Myös elokuvissa käytetään suorasti tai epäsuorasti klassista musiikkia esimerkiksi taustalla. Klassista musiikkia käytetään runsaasti muun muassa Indiana Jones -trilogiassa sekä Star Wars -elokuvissa. Se tuo kohtauksiin tunnelmaa viemättä huomiota kuitenkaan liiaksi pois varsinaisesta näyttelemisestä.